Kirjaessee C)

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar 2008, alkuteos englannin kielinen The Boy in the Striped Pyjamas 2006)

''Hän painoi jalkansa yhteen, heilautti oikean kätensä ilmaan, kopautti kantapäänsä vastakkain ja sanoi niin syvällä ja selkeällä äänellä kuin mahdollista - niin paljon Isän äänen kaltaisena kuin osasi - sanat jotka Isä sanoi aina lähtiessään jonkun sotilaan seurasta.
Hän sanoi: ´´Heil Hitler´´, minkä hän uskoi tarkoittavan samaa kuin: ´´Näkemiin, hyvää päivänjatkoa´´.''

Bruno on 9-vuotias saksalaisen perheen poika jonka isä kuuluu saksan natsi-armeijaan. Brunon isä saa ylennyksen ja samalla uuden työn Auschwitzin vastuu henkilönä. Tästä johtuen perhe päätyy muuttamaan pienehkön epäröinnin jälkeen Auschwitzin lähelle, kauas Berliinistä, heidän kotikaupungistaan. Vanhemmat eivät kovinkaan mieti miten muutto saataisi vaikuttaa heidän poikaansa ja tyttäreensä.

Bruno ei ole ensin tyytyväinen uuteen kotiin, mikä näyttää liian modernilta ja muistuttaa oudosti vankilaa. Perhettä autaa vanha pyjamaan pukeutunut mies joka Brunon äidin sanoin tulee läheiseltä farmilta. Brunon jätettyä kolme parasta kaveriaan Berliiniin, alkaa hän etsiä uutta tekemistä lähiympäristöstään. Erään tutkimusretken lopuksi hän päätyy kyseisen "farmin" rajalle ja tapaa aidan toisella puolella asustavan myöskin 9-vuotiaan Shmuelin. Pojat ystävystyvät ja Bruno yrittää auttaa Shmuelia parhaansa mukaan. Tapaamiset kuitenkin vaikeutuvat ´vanhempien kiellettyä oleskelut "farmin" läheisyydessä. Kirjan lopussa tarinan päätös jää auki, päinvastoin kuin kirjasta tehdyssä elokuvassa.

Bruno uskoo sinisilmäisesti kaiken mitä isä hänelle sanoo. Kirjan kerronta tapahtuu Brunon kuvakulmasta, minkä takia se on hyvin naiivi ja lapsenomainen. Bruno ei huomaa ympärillään tapahtuvia kauheuksia ja saa lukian narskuttelemaan hampaitansa. Kirja antaa lukialle tehtävän olla Brunoa viisaampi ja nähdä vanhempien valheiden läpi. Takana piilee kuitenkin niin karmiva totuus ettei sitä vieläkään voi uskoa oikeasti tapahtuneeksi.

Poika raidallisessa pyjamassa on ajatuksia herättävä ja ihmiskunalle irvaileva kirja, se on  kauhutarina toddellisuudesta, todellisesta historian tapahtumasta, joka ei koskaan saisi päästä unohtumaan: holokaustista. Teos on hiukan erillainen verrattuna muihin holokaustista kertoviin romaaneihin, sillä kertoja on niin kielikuvallisesti kuin kirjaimellisestikkin sinisilmäinen saksalaispoika. Tapahtumat kuvataan Brunon perspektiivistä, lukian kuitenkin olessa kokoajan tiedostuneempi vallitsevasta tilanteesta. Brunon naiivi asenne ja sinisilmäisyys alkaa jo kirjan loppupuolella jopa ärsyttämään kaikessa järjettömyydessään, mutta se pistettäköön natsi-saksan tehokkaaseen nuorisoon kohdistuneen aivopesun piikkiin.

Myös idyylimäisessä perheessä tapahtuu asioita, joita Bruno ei ymmärrä tai yksinkertaisesti näe, mutta lukija varmasti hoksaa rivien väleistä. Kauemmin jatkunut "maalla" oleskelu alkaa vaikuttaa vanhempiin, erityisesti Brunon äitiin. Äiti alkaa juopotella rankasti, ja hän hakee salaa tukea nuorehkon sotilaan olkapäästä. Hiljalleen myös teini-ikää lähestyvän isosiskon käytös muuttuu ikäiselleen tyypillisemmäksi teinitytön käytökseksi johon kuuluvat vahvat idolit ja ensimmäiset ihastukset.



Kirja vaikutti minuun hyvin vahvasti sokean sinisilmäisyytensä sekä järjettömän todellisuuden vääristelyn ansiosta. Kirja jätti pettyneen tunteen Brunon vanhempia kohtaan, koska he eivät pystyneet avaamaan silmiään todellisuudelle. Tarinan loppun jäätyä auki, jonnekkin jäi kuitenkin kytemään toivo siitä, että ehkä Brunon silmät avautuisivat jos hän selviäisi pois Auschwitzistä takasin vapaaseen maailmaan.

Kirja essee

Tappajan näköinen, vaan ei oloinen.

Matti Röngän dekkari Tappajan näköinen mies ( julkaistu vuonna 2011) kertoo Viktor Kärpästä ja tämän elämästä harmaalla alueella rehellisen ja rikollisen elämän välillä. Kirjassa kerrotaan Viktor

Kärpän silmin suomalaisten suhtautumisesta Venäjän suomalaisiin. Täysin suomalaiseksi häntä ei hyväksytä, mutta kaveeraamalla poliisin kanssa hän jää rauhaan maahanmuuttovirastolta. Kärppä hoitaa työkseen vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Luvat, hakemukset ja ihmisten etsintä kuuluvat hänen työn kuvaansa. Tyttöystäväkin tuntuu ymmärtävän aika paljon tämän henkisestä meiningistä, kunnes pakkaa alkaa sekoittaa uusi työ. Kärpän pitäisi etsiä kadonnut vaimo, jolla on vaaralliset sukujuuret. Kärppä matkustelee paljon Itä-naapurin ja Viron alueella. Välillä tietenkin myös Karjalassa, tapaamassa äitiään.

Päähenkilönä kirjassa on Viktor kärppä, joka on päältä kylmä kuin kivi, mutta josta löytyy myös sula kohta, tietenkin äidille. Kärppä toimii, myös samalla kertojana kirjassa ja kaikki tapahtumat kuvataan Kärpän silmin. Sivuhenkilöitä kirjassa on niin pitkä liuta, etten jaksa kertoa kaikkia, joten pari sopivinta esimerkkiä ovat hämärämies Ryshkov, poliisi ystävä Teppo Korhonen ja tyttöystävä Marja. Henkilöitä kuvataan heidän ulkonäkönsä ja tekemisten perusteella hyvinkin tarkasti. Kärppä ja moni muukin tuntuu muuttuvan tarinan aikana ja heihin tulee lisää syvyyttä päivä päivältä. Varsinkin Viktorin ja hänen veljensä Aleksein suhde lähenee heidän äitinsä terveyden tilan heikkenemisen yhteydessä. Kärpän ja rikosetsivä Korhosen suhde onkin aivan erilainen. Kumpikaan ei kerro toisilleen aina täyttä totuutta tai koko kertomusta mutta he tuntuvat ymmärtävän hyvin toisiaan vaikka ovatkin tavallaan eri ”puolilla”. Erilaisia rooleja henkilöillä on paljon, riippuen tilanteesta. Eräässäkin kohdassa Kärppä on jo joutumassa karkotetuksi suomesta, sitten löytyykin ylemmältä tasolta hänen suojelus enkelinsä, joka järjestää Kärpän takaisin Suomeen vasta palveluksena Kärpän uhrauksille kotimaalleen.

Loppujen lopuksi Tappajan näköinen mies oli jännittävä lukukokemus Suomen, Venäjän ja Viron välillä vallitsevasta rikollistoiminnasta joka on hyvin peitelty ja viranomaisten tietämättömyydessä. Loppu ratkaisu jää mielestäni kuitenkin vajaaksi ja jotenkin väkisin väännetyksi, vaikka se olisi voinut olla dramaattisempi ja jännittävämpi. Hieman kankea maku jäi, mutta onhan kirjan kirjoittaja kuitenkin uutisten lukija.

PEGI, pelien ikärajoitukset

Lähteenä käytimme Wikipediaa, sekä PEGI:n omia kotisivuja (Pan European Game Information).

Wikipedia PEGI

Miksi on tehty peleihin ikärajoja?

 

Mikä on PEGI?

Mitkä asiat vaikuttavat pelien ikärajoituksiin?

Odotuksia.

Odotukseni Hevoshullusta on hieman ristiriitaiset. Epäilen saako se katsojat nauramaan, niin kuin on kehuskeltu .http://www.lappeenrannanteatteri.fi/ohjelmisto/hevoshullu.html

Eka blogi!

Siitä pojalle RAmpage